Sähkökatko ei ole enää pieni haitta
Etelässä viilennystarve ja ruoan säilyvyys tuovat ongelmia ja kuolleisuus lisääntyy. Pohjoisessa kesäkatkoja on vähemmän, mutta pitkät sähkökatkot talvella viilentävät rakennuksia, pimeys vaatii taskulamppuja ja ruoan valmistuskin on monessa tapauksessa haasteellista.
Näihin poikkeustilanteisiin on varauduttu sairaaloissa ja muissa kriittisissä laitoksissa ja merkittäviltä osin myös isommilla maatiloilla, joissa robottilypsy vaatii sähköä jatkuvasti. Polttoainetoimiset aggregaatit tai CHP-voimalat pitävät laitokset ja tilat toiminnassa muutaman vuorokauden sähkön saannin tyrehtyessä.
Sähkön kysyntä kasvaa, tarjonta ei aina riitä
Voimalla tulevat datakeskukset lisäävät sähkön tarvetta merkittävästi Suomessa ja muuallakin. Kesän aurinkoisina ja tuulisina päivinä sähköä on saatavissa riittävästi myös datakeskuksiin. Tilanne voi olla toinen pimeän talven tyyninä pakkasaikoina. Silloin tuotannon riittävyydessä saattaa olla haasteita: sähkön hinta nousee pilviin tai sen saatavuutta joudutaan mahdollisesti rajoittamaan asuinrakennuksissa.
Infra on myös turvallisuuskysymys
Ukrainassa odotetaan pelonsekaisin tuntein talvea Venäjän kohdistaessa iskujaan erityisesti sähkölaitoksiin ja -verkkoihin sekä myös asuinrakennuksiin. Hybridivaikuttamisella ja jopa sabotaaseilla on merkitystä myös Euroopan infraan laajemminkin. Hormuzin salmen kiista ja Punaisenmeren saarto tulevat osaltaan lisäämään energian saannin ongelmia pitkään jatkuessaan.
Bioenergia on jäänyt hyödyntämättä
Fossiilisista polttoaineista riippuvassa maailmassa on vain vähäisessä määrin hyödynnetty bioenergiaa, koska on puuttunut tekniikkaa, jolla biojäte olisi mahdollista muuttaa käyttökelpoiseksi polttoaineeksi.
Metaanin valmistus tuuli- ja aurinkosähkön ylijäämäsähköllä vedestä tai vedystä ja hiilidioksidista on mielenkiintoinen uutuus, mutta sen merkitys vähenee ja keskittyy lähinnä kesäaikaan suunniteltujen datakeskusten valmistuessa.
Viemärijätteen metaani on sen sijaan käytettävissä ympäri vuoden. Kesällä sitä varastoidaan talven varalle kaasuna tai polttonesteenä. Talven pimeinä aikoina sillä tuotetaan sähkö ja lämpö, juuri silloin kun aurinkoa on vähiten.
